Judo on kamppailulaji, jonka historia juontaa juurensa 1880-luvun Japaniin. Tuolloin ju-jutsumestari ja kasvatustieteilijä Jigoro Kano päätti muokata vanhoista taistelulajeista jotain uutta. Kano onnistuikin kehittämään judon, jossa kamppailutilanteita oli mahdollista harjoitella suurimmalla mahdollisella teholla ilman, että merkittävää riskiä loukkaantumiselle tuli. Lisäksi judossa korostui vahvasti myös henkinen puoli, jota kasvatustieteilijänä tunnettu Jigoro Kano halusi uudessa lajissa korostaa. Lajina judo nousi suosioon 1886, jolloin lajin ylivertaisuus muihin taistelulajeihin verrattuna tuli esiin eri kamppailulajien välisessä turnauksessa.

Japanin ulkopuolelle judo levisi pikku hiljaa, kun maailmaa kiertäneet judokat levittivät lajin ilosanomaa ja haastoivat muiden kamppailulajien edustajia otteluihin. Olympialajiksi judo pääsi vuonna 1964, jolloin kisat järjestettiin sopivasti Japanin Tokiossa. Suomeen laji päätyi Japanin lähetystösihteerin mukana 1950-luvulla. Vuonna 1958 perustettiin Suomen Judoliitto ja siitä lähtien laji on vetänyt puoleensa tuhansia ja taas tuhansia suomalaisia. Tänä päivänä judoseuroja on Suomessa yli 120 ja aktiivisesti lajia harrastavia ihmisiä on noin 12,500.

Mitä judo on?

Urheilulajina judoon on historiansa alusta lähtien liittynyt monta erityispiirrettä. Judon voi määritellä lajiksi, jossa pyritään aina mahdollisimman tehokkaaseen harjoitteluun, sekä samalla kasvamaan sekä fyysisesti että henkisesti jatkuvasti paremmaksi. Judossa korostuu ajatus, että toiminnassa hyödynnetään vastustajan voimaa ja liikettä. Toisin sanoen judoka pyrkii ennen oman kamppailutekniikkansa suorittamista horjuttamaan vastustajan tasapainoa ja käyttämään siitä syntyneen edun hyödykseen. Sanassa judo oleva ju-tavu tarkoittaa mukautuvaa, pehmeää ja joustavaa, mikä vastaa täysin judon olemusta.

Judon pääperiaatteet ovatkin yhteisen hyvän periaate, maksimaalisen tehon periaate sekä joustavuuden periaate. Voimaa käytetään siis mahdollisimman vähän, mutta se voima, mitä käytetään, hyödynnetään parhaimmalla mahdollisella tavalla. Yhteisen hyvän periaate puolestaan pyrkii suojaamaan judokoita loukkaamasta toisiaan. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi tatamilla sitä, että heiton jälkeen heittäjä varmistaa, ettei putoava osapuoli loukkaa itseään maahan pudotessaan, ja että alastulo olisi mahdollisimman helppo tehdä. Judon ajatusmaailmassa judoka myös suhtautuu aina nöyryydellä vastustajiinsa, vyöarvosta riippumatta.

Judo henkisenä kasvattajana

Judo on paitsi fyysisten taitojen, myös henkisten ominaisuuksien kehittämistä ja kasvua tukeva laji. Kun judo-sanan alkuosa tarkoittaa fyysistä puolta, on sanan lopulla, do-tavulla, myös tärkeä merkitys. Do-tavu tarkoittaa nimittäin periaatetta, tapaa toimia ja käyttäytyä. Judoon kuuluukin koko elämään vaikuttavien henkisten ominaisuuksien kehittäminen, mikä tulee esiin esimerkiksi toisten ihmisten kunnioittamisessa niin tatamilla kuin missä tahansa muuallakin. Yhteisen hyvän periaatteen mukaisesti judokat pyrkivät myös tukemaan toinen toisiaan, jolloin samat henkisen kasvun piirteet leviävät eteenpäin.

Judoharjoituksissa henkistä kasvua mitataan joka kerta esimerkiksi alkukumarruksilla ja harjoitusparin tervehtimisellä. Näiden tapojen tarkoituksena on osoittaa kunnioitus toisia kohtaan. Harjoitteluun kuuluvat myös otteluharjoitukset, joissa tarkoituksena ei ole voittaa tai hävitä, vaan oppia ja kehittyä paremmaksi. Judon kehittäjän Jigoro Kanon mielestä edes varsinaisissa kilpailuissa voittaminen ei ollut tärkeintä, vaan pelkästään osoitus tekniikan hallitsemista ja mielen hallinnasta. Henkinen kantti mitataan viimeistään tappiotilanteessa, jossa judon periaatteiden mukaan senkin tarkoitus on olla opettavaista ja henkisesti eteenpäin vievää.

Judokan asu

Maallikon silmin kamppailulajeissa yksi huomiota herättävä asia on lajiin vaadittavat asut sekä vyöt, jotka puolestaan kertovat judokan tasosta. Judon harrastajat pukeutuvat valkoiseen tai siniseen, judogiksi kutsuttuun pukuun, joka muodostuu takista ja housuista. Judoon liittyvät ominaisuudet edellyttävät judogilta kestävyyttä, joten puvut ovat usein jäykkää puuvillakangasta. Judossa käytettävä takki pysyy kiinni vyöllä, jota kutsutaan nimellä obi. Vyön väri määrittyy harrastajan tason perusteella, ja esimerkiksi aloittelevalla harrastajalla vyö on aina valkoinen.

Judossa vyön värillä katsotaan olevan vähemmän merkitystä kuin moni lajiin perehtymätön osaa edes aavistaa. Vyön värillä voikin sanoa olevan enemmän merkitystä judokan omaan mielihyvään ja osittain myös hierarkiaan liittyen. Vyön arvot ovat nimittäin jaettu oppilasasteisiin ja opettaja-asteisiin. Oppilasasteen vyöt ovat väreiltään joko valkoisia, keltaisia, oransseja, vihreitä, sinisiä tai ruskeita. Tämän jälkeen edetään mustan vyön asteisiin, joissa danien määrät vaihtelevat yhdestä kymmeneen. 6 – 8 danin judoka voi käyttää myös punavalkoista vyötä ja 9 – 10 danin judoka punaista.

Judo kilpaurheiluna

Monet judon harrastajat haluavat pitää lajin puhtaasti harrastuksena ilman kilpailutoimintaa. Lajin luonne on kuitenkin sellainen, että kilpailut ovat ainoa keino testata tekniikoita ja sisäistää lajin syvemmät merkitykset. Judo-ottelussa tarkoitus on saada heitettyä vastustaja selälleen mahdollisimman suurta voimaa käyttäen, jonka onnistuttua täydellisesti ottelu päättyy ipponiin (täydellinen suoritus). Ratkaisu voi tulla myös kuristamalla tai käsilukolla, jolloin vastustaja antautuu. Ellei kumpikaan judokoista saa ipponia, ratkaistaan ottelu piste-erolla, joita eri sidonnat, lukot ja heitot tuovat.

Lopuksi

Judo on vanha japanilainen kamppailulaji, joka on 1880-luvun lopusta lähtien saavuttanut suurta suosiota ympäri maailmaa. Judon perusperiaatteisiin kuuluvat joustavuuden periaate, yhteisen hyvän periaate sekä maksimaalisen tehon periaate. Käytännössä ne tarkoittavat sitä, että judoka pyrkii käyttämään hyväkseen vastustajan voimaa ja vasta tämän tasapainon horjahdettua käyttämään omaa tekniikkaansa. Judossa voimaa käytetään aina vain juuri vaaditun tilanteen verran ja tärkeimpänä kaikessa on vastustajan kunnioittaminen. Fyysiseen ja henkiseen kasvuun tähtäävänä lajina judo tarjoaa monipuolisen, kokonaisvaltaisesti ihmistä kehittävän lajin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *