Kamppailulajit, joita kutsutaan myös taistelulajeiksi, ovat yleisnimitys urheilulajeille, joissa yleensä kaksi henkilöä kilpailee toisiaan vastaan. Useat tunnetut kamppailulajit ovat lähtöisin Japanista, jolla on pitkä historia itsepuolustuslajien kehittäjänä. Japanilaiset kamppailulajit jaetaan yleensä kahteen eri ryhmään, gendai budoon ja koryu budoon. Budo on yleisnimitys japanilaisille itsepuolustustaidoille. Gendai budo sisältää nykyaikaisia Japanissa kehittyneitä budolajeja, esimerkiksi judon, karaten ja aikidon. Koryu Budo sisältää puolestaan perinteisiä budolajeja ja miekkailukouluja, joissa harjoitellaan miekan käyttöä.

Koryo budo -lajit kuuluvat perinteisiin, eli kobudo-koulukuntiin, jotka perustettiin ennen Meiji-restauraatiota. Gendai budo -lajit luokitellaan puolestaan moderneihin koulukuntiin kuuluviksi. Miekkataitojen ja jousiammunnan lisäksi gendai budo -lajeihin lasketaan myös aseeton taistelu eli jujutsu. Kaikki mainitut lajit pyrkivät kehittämään taistelukentällä tarvittavia taitoja. Moderneihin lajeihin lasketaan puolestaan sellaiset uudet lajit, kuten kendo, judo, jōdō, kyudō, iaido, aikido ja shorinji kempo, jossa on omia urheilullisia piirteitään. Yhteistä kaikille budolajeille on niiden pyrkimys kehittää harjoittelijan fyysistä ja henkistä kuntoa.

Suosituimmat japanilaiset kamppailulajit

Maailman suosituin japanilainen kamppailulaji on edelleen judo, joka sai alkunsa Japanissa jo 1880-luvulla, kun kasvatustieteilijä ja jujutsumestari Jigoro Kano alkoi yhdistellä vanhoja taistelutaitoja ja loi niistä uuden kamppailulajin ja liikuntamuodon. Judon liikkeet perustuvat jujutsun tekniikkaan, mutta jujutsusta poiketen judoa voidaan harjoitella täydellä teholla ilman merkittävää loukkaantumisriskiä. Judon filosofiaan liittyy myös vahvasti ajatus henkisestä kasvusta ja kehittymisestä ihmisinä. Judon tekniikassa hyödynnetään heittoja, sidontoja, käsilukkoja ja kuristamista ja harrastajan tason näkee vyön väristä.

Judon lisäksi useimmat tuntevat japanilaisista kamppailulajeista myös karaten ainakin nimeltä. Alun perin Okinawan saarella kehitetty laji sisältää lähinnä lyöntejä ja potkuja, mutta siinä käytetään myös erilaisia lukkotekniikoita. Liikkeen lopuksi tekniikkaan kuuluu kime, voiman keskittäminen ja siihen yhdistyvä voimakas uloshengitys, jota säestää usein kiai-huuto. Karate on perinteisesti ollut alusta alkaen itsepuolustuslaji, jonka avulla okinawalaiset pyrkivät puolustautumaan japanilaisia miehittäjiä vastaan. Karatessa on useita eri tyylisuuntia ja muotoja, joista suosituimpia ovat Shōtōkan, Wadō-ryū, Shitō-ryū, Gōjū-ryū ja Shūkōkai.

Perinteinen jujutsu ja moderni aikido

Perinteisistä japanilaisista kamppailulajeista tunnetuin on jujutsu, joka on oikeastaan yleisnimike aseettomille tai pientä asetta hyödyntäville lähikamppailulajeille, jotka kehittyivät jo varhain Japanin historiassa. Varsinaisesti jujutsussa käytetyt liikkeet ja tekniikat alkoivat vakiintua Japanissa jo 1300-luvulla. Lajissa käytetään useita eri tekniikoita, kuten nivellukkoja, kuristuksia, heittoja, lyöntejä, potkuja, alasvientejä, itsepuolustustekniikoita, asetekniikoita, sidontoja ja hallintaotteita. Eri koulukunnilla on erilaisia, toisiinsa liittymättömiä tulkintoja, joten mitään yhtä yhteistä kokonaisuutta ei varsinaisesti ole, vaan jokainen jujutsun tyylilaji tulkitsee lajia omalla tavallaan.

Judon ja karaten lisäksi yksi tunnetuimmista jujutsusta kehittyneistä kamppailulajeista on aikido, jonka kehitti 1900-luvun alussa japanilainen ”suuri opettaja”, Morihei Ueshiba. Siinä käytetään paljon heittoja ja nivellukkoja, mutta siihen on yhdistetty myös perinteisiä elementtejä, kuten kenjutsun miekkatekniikkaa. Aikidossa ei painoteta omia lyöntejä tai potkuja, vaan liikkeiden tarkoituksena on ohjata vastustajan voimaa ja liikerataa mahdollisimman kevyellä voimankäytöllä. Lajin kehittäjä painotti opetuksissaan lajin henkistä puolta ja pyrkimystä rauhaan, joten siinä ei pyritä vahingoittamaan vastustajaa.

Kehon ja mielen hallinta

Japanilaisissa kamppailulajeissa ei pyritä kehittämään pelkästään harjoittelijan fyysisiä ja kehollisia taitoja, vaan harjoittamaan myös harjoittelijan henkistä ja sosiaalista puolta. Budolajien harjoittelu on siten syvällisempää kuin länsimaisten kilpailulajien, joissa harjoittelijat kehittävät fyysistä suorituskykyään menestyäkseen kilpailuissa. Japanilaisissa kamppailulajeissakin saatetaan kilpailla, mutta kilpailu on niissä vain yksi lajin harjoittelumuoto muiden joukossa, eikä sitä yleisesti pidetä muita tärkeämpänä. Taistelulajeihin liittyy vahvasti myös vastustajan ja vuorovaikutustilanteen kunnioittaminen. Budolajit ovat siten ikään kuin väline itsensä kehittämisessä.

Japanilaisiin kamppailulajeihin liittyy siten vahvasti elämänfilosofia, jonka tarkoituksena on parantaa harjoittelijan elämänlaatua ja -taitoja. Lajin avulla harjoittelija pyrkii kehittämään maailmankuvaansa ja eheyttämään omaa minäkuvaansa. Budōharjoitteluun liittyy viisi keskeistä käsitettä: keho Tai, tekniikka Gi, etäisyydet Ma-ai, sydän/mieli Kokoro ja elämänvoima Ki. Lajin harjoittelu kehittää näiden käsitteiden sisältämiä taitoja tehokkaasti ja mielekkäästi, joten se siten parantaa elämänlaatua varsin kokonaisvaltaisesti. Budolajin harjoittamista pidetään myös aktiivisena meditaationa, jonka aikana pyritään pääsemään eroon mieltä häiritsevistä ajatuksista.

Japanilaiset kamppailulajit Suomessa

Japanilaisten kamppailulajien harrastajia on myös Suomessa runsaasti. Suomen ja samalla koko maailman suosituin japanilainen kamppailulaji on judo, joka tuli Suomeen jo 1950-luvulla. Lajin suosio on kasvanut tasaisesti ja sen harrastajia on nykyään maassamme jopa yli 12 000 kappaletta yhteensä 120:ssä jäsenseurassa. Judon lisäksi myös karate on suosittu harrastus ja sen parissa on Suomessa lähes yhtä paljon harrastajia, 110:ssä jäsenseurassa. Karate oli ensimmäinen Suomessa nopeaan suosioon noussut aasialainen kamppailulaji, jonka suosio on pysynyt korkealla vuodesta toiseen.

Yhteenveto

Japanilaiset kamppailulajit voidaan jakaa perinteisiin ja moderneihin koulukuntiin, jotka kaikki korostavat budon henkistä puolta ja itsensä kehittämistä fyysisen puolen lisäksi. Suomessa suosituimpia japanilaisia kamppailulajeja ovat judo ja karate, jotka ovat myös maailmanlaajuisesti erittäin suosittuja. Kamppailulajien tekniikat vaihtelevat lajeittain, mutta useimpiin kuuluu erilaisia lyöntejä, potkuja ja usein myös erilaisia lukkotekniikoita. Japanilaiset taistelulajit sopivat useimmille iästä ja kunnosta riippumatta, sillä fyysisen puolen korostamisen sijaan budossa painotetaan jatkuvaa itsensä kehittämistä ja elämänpituista oppimista.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *